IMUTYHJENNYSASEMA JURMOON VENEILYN RAVINNEKUORMITUSTEN VÄHENTÄMISEKSI
Hankeaika: 1.6.2018 – 31.12.2019
Myönnetty rahoitus: Enintään 3500 euroa
Lisätietoja: Anna von
Zweygbergk, anna.zweygbergk@pssry.fi, +358404589156
Pidä Saaristo Siistinä ry sijoittaa imutyhjennysaseman Jurmon vierasvenesatamaan kesällä 2019.
Jurmo on yksi Saaristomeren kansallispuiston helmistä. Jurmon saari on koko Suomen halki kulkevan Salpausselän viimeinen maanpäällinen jatke, lähes puuton moreeninummi, satujen ja merirosvotarinoiden saari. Laajat kanervanummet kivikkorantoineen ovat otollinen elinympäristö monille harvinaisillekin merilinnuille.
Saarella toimii suosittu vierassatama, jossa vierailee veneilykauden aikana noin 2000 venettä. Vierasveneille osoitettuja venepaikkoja satamassa on noin 80. Satamassa on veneilijöille monipuoliset palvelut, mutta toistaiseksi imutyhjennysmahdollisuus on puuttunut. Huoli Saaristomeren tilasta on kuitenkin nostanut esille entistä vahvempana huolen siitä, että myös Jurmossa tulee olla imutyhjennysmahdollisuus veneistä tuleville käymäläjätteille.
Vaikka käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin Suomessa jo vuonna 2005, Turun yliopiston ja PSS ry:n vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan melkein 50 prosenttia veneilijöistä kuitenkin tyhjensi käymäläjätteensä vähintään satunnaisesti suoraan mereen. Syyksi mainittiin useimmiten tyhjennyspaikkojen puutteellinen määrä. Jurmosta käsin lähin imutyhjennyslaitteisto sijaitsee pohjoiseen mentäessä Björkössä tai kaakkoon mentäessä Borstössä. Koska lähin imutyhjennysmahdollisuus on suhteellisen kaukana erityisesti purjeveneilijöille, on todennäköisyys sille, että veneen käymäläjätteet tyhjennetään mereen Jurmon läheisyydessä ollut suuri.
Käymäläjätteen vaikutukset vesistössä
Veneilijöiden käymäläjätteet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Uloste sisältää vähemmän ravinteita, mutta sen mukana voi levitä bakteereja.
Keskimääräinen koko veneessä olevalle septitankille on noin neljäkymmentä litraa. Tämä täyttyy noin kahdessa päivässä kun neljä henkilöä käyttää veneen wc:tä. On laskettu, että neljän henkilön kahden päivän vessatuotokset sisältävät 20 grammaa fosforia ja 100 g typpeä. On laskettu, että neljän henkilön kahden päivän vessatuotokset sisältävät 20 grammaa fosforia (P) ja 100 g typpeä (N). Ravinnemäärä antaa kasvupotentiaalin kahdellekymmenelle kilolle levää.
Jurmon vierasvenesataman yhteyteen asennetaan kiinteä imutyhjennysasema, josta liete johdetaan rannalle sijoitettavaan säiliöön. Laitteen huoltotöistä ja säiliön tyhjennyksestä vastaa PSS ry oman huoltoaluksensa turvin.
Hankkeen aikataulu ja rahoitus
Imutyhjennyslaite asennetaan Jurmoon kesän 2019 aikana.
Rahoitus: Hankkeen kokonaisbudjetti on 40 859 e. Suurimpana rahoittaja on Leader I Samma Båt – Samassa veneessä -ryhmä n. 60 % rahoitusosuudella. Saaristomeren Suojelurahasto osarahoittaa hanketta 3500 euron tuella ja lopusta rahoituksesta vastaa paikallinen yrittäjä Klas Matsson ja Pidä Saaristo Siistinä ry.