IMG_7006_nyast

Meren tila

Tiesitkö, että vielä 1950- ja 1960-luvuilla jätevedet johdettiin puhdistamattomina mm. Aurajokeen, mistä ne kulkeutuivat mereen? Jätevesien vaikutukset eivät ulottuneet kuitenkaan laajalle ja jo Airisto oli yllättäen melko puhdas ja paremmassa kunnossa kuin nykyisin.

1970- ja 1980-luvuilla kaupunkien ja monien teollisuuslaitosten lähivesien tila parani jätevedenpuhdistamojen rakentamisen myötä. Silti rehevöityminen muualla kiihtyi. 1990- ja 2000 -lukujen aikana meren tilan heikentyminen oli silmiinpistävintä väli- ja ulkosaaristossa, missä vedet olivat karuja ja kirkkaita ennen 1970-lukua. Rehevöitymistä kiihdytti todennäköisesti hajakuormituksen lisääntyminen ja koko Itämeren ravinnetason nousu. Lisäksi kalankasvatuksesta tuli 1970-luvun loppupuolella uusi kuormittaja, ja sen aiheuttama kuormitus moninkertaistui 1980-luvulla.

Vaikka Saaristomeren tilassa on 2010-luvulla paikoittain nähty myönteisiäkin merkkejä, on tilanne edelleen hälyttävä

Erityisesti fosforin määrä vedessä on kasvanut ja ruokkinut planktonlevien määrää kuvaavan a-klorofyllin määrää. Samalla näkösyvyys on pienentynyt, eli et enää näe niin syvälle kuin ennen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pintaveden fosforimäärät eivät ole enää kasvaneet, mutta pohjanläheisessä vesikerroksessa ja talvella fosforipitoisuus on jatkanut kasvuaan monin paikoin viime vuosiin asti.

Hajakuormituksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä selviä vuodenaikaisia muutoksia. Vuosina 1990 – 2009 jokien mereen tuoma ravinnekuormitus oli talvisin ja syksyisin selvästi suurempaa kuin vuosina 1970 – 1989. Talviaikaisen kuormituksen lisääntyminen johtuu ilmastonmuutoksen aiheuttamista aiempaa lauhemmista talvista, joiden sateet huuhtovat ravinteita maalta mereen.

Ongelmakerrointa nostaa se, että myös meri itse tuottaa kuormitusta. Tätä sanotaan sisäiseksi kuormitukseksi. Liiallisten ravinteiden tuottamat lisääntyneet määrät kasveja ja eliöitä vajoaa kuollessaan pohjalle ja hajoamisprosessi kuluttaa pohjan hapen. Kun happi häviää, pohjamutaan aikaisemmin kiinnittyneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen ja kierre on valmis. Vaikka pystymme paikallisesti omilla toimillamme vaikuttamaan vesien tilaan paljonkin, sisäinen kuormitus ja virtausten mukana Itämereltä tulevat ravinteet vaikuttavat kokonaistulokseen.