Rahoituksessa noudatettavat periaatteet
Centrum Balticum -säätiön Saaristomeren Suojelurahasto rahoittaa konkreettisia hankkeita, joilla saavutetaan näkyviä, positiivisia vaikutuksia Saaristomeren vesien tilaan.
Lakisääteisten vesiensuojelutoimenpiteiden tai viranomaistyön
rahoitus ei kuulu Saaristomeren Suojelurahaston rahoituksen piiriin.
Saaristomeren Suojelurahasto suosii osarahoittajaroolia, mutta voi perustelluissa tapauksissa myöntää hankkeelle myös täyden rahoituksen. Keskimääräinen myönnetty rahoitusosuus on ollut 3 000 - 10 000 euroa. Myönnetyn hankerahoituksen määrä on korkeimmillaan ollut noin 40 000 euroa kolmen vuoden hankkeelle.
Saaristomeren Suojelurahaston rahoitus maksetaan hyväksytyille
hankkeille todellisia kustannuksia vastaan hankkeen päätyttyä.
Perustelluista syistä voidaan sopia muista menettelyistä.
Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunta käsittelee hakemuksia vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tekee rahoitusesitykset Centrum Balticum -säätiön hallitukselle. Hallitus päättää rahoituksesta.
Hakija pidetään ajan tasalla käsittelyaikataulusta, mutta käsittelyn sisällöstä ei anneta väliaikatietoja ennen päätöstä. Rahoitushakemuksia arvioitaessa Saaristomeren Suojelurahaston päätöksentekoa ohjaavat seuraavat painopisteet:
1. Ravinnekuormituksen vähentäminen ja ravinteiden poisto
Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseen ja ravinteiden poistoon tähtäävät hankkeet voivat olla maatalouden-, jätevesien, tai veneilyn haasteisiin tarttuvia. Hankkeiden konkreettisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi suojavyöhykkeet, kosteikot, laskeutusaltaat, opastus, jätevesiratkaisut ja niiden vaihtoehtoiset käsittelytavat, venepohjapesurit ja septitankkien imutyhjennysasemat sekä muut innovatiiviset ratkaisut.
Saaristomeren Suojelurahasto voi erityistapauksissa myöntää stipendejä esimerkiksi erityisen innovatiivisiksi katsomilleen opinnäytetöille, joiden tavoitteet ovat yhteneviä Suojelurahaston tavoitteiden kanssa ja joissa on selkeä sovellettavuusnäkökulma.
Saaristomeren Suojelurahasto ei rahoita ns. perustutkimusta.
2. Tietoisuuden lisääminen Saaristomeren tilan parantamiseen
tähtäävistä konkreettisista hankkeista ja toimenpiteistä sekä
kansalaisaktiivisuuden lisääminen
Hankkeet voivat koskea esimerkiksi erilaisten
tiedotusmateriaalien tuottamista, ympäristökasvatusta, kansalaisjärjestöjen
toimintaa, vesien tilan seurantaa, vesiensuojelun pilottihankkeita ja parhaiden
käytäntöjen levittämistä sekä muita innovatiivisia ratkaisuja.
3. Saaristomeren luonnon monimuotoisuuden edistäminen
Monimuotoisuuden edistämiseen tähtäävät hankkeet voivat
liittyä esimerkiksi
- luontotyyppien, elinympäristöjen ja ekosysteemien
ylläpitämiseen ja ennallistamiseen, kuten lahtien, fladojen ja
kluuvijärvien kunnostukseen
- perinneympäristöjen kuten rantaniittyjen, ketojen,
hakamaiden ja metsälaitumien hoitoon ja kunnostamiseen
- Saaristomeren alueella elävien, Suomen
luontodirektiivin mainitsemien eläin- ja kasvilajien suojeluun (https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/lajien_esittelyt)
- Itämeren vieraslajien torjuntaan ja hävittämiseen
