"Laitetaan Saaristomeri kuntoon" Turun Kirjamessuilla 5-7.10

Kirjamessuilla Saaristomeren Suojelurahasto isännöi paneelikeskustelua "Laitetaan Saaristomeri kuntoon” Itämerihaasteen kanssa lauantaina 6.10. päälavalla, Agricolalla, klo 11.00-11.40.

”Syy otsikkovalintaani on selvä, sillä meri ei odota, kuten Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoi Saaristomeren Suojelurahaston yhteistyökumppanin, Naantalin musiikkijuhlien, päätöskonsertissa kesäkuussa”, kertoi Saaristomeren Suojelurahaston toiminnanjohtaja Tove Holm.

Saimme yleisöltä positiivista palautetta kiinnostavasta ja ajankohtaisesta sisällöstä. Suurkiitos Kirjamessuille että saimme mahdollisuuden tämän järjestää, panelisteille sekä aktiiviselle yleisölle hyvistä kysymyksistä.

Kirjamessujen tämän vuoden messujen ohjelmapäällikkö Seppo Puttonen

on koonnut ohjelman, jossa on erityinen sija mm. Itämeren suojelulle, luontolyriikalle ja kierrätykselle. ”Kirjailija- ja asiantuntijakeskusteluista toistakymmentä liittyy kestävään kehitykseen ja Itämeren suojeluun”, sanoo Puttonen.

Saaristomeren Suojelurahasto ja Itämerihaaste esitti myös toimintaansa omalla osastolla. Osastollamme sai osallistua "Laitetaan Saaristomeri kuntoon” -taideteokseen ja tulla juttelemaan Saaristo- ja Itämeren suojelusta. Kiitos myös talkoolaisille osaston rakentamisesta ja purkaamisesta.

Kysyjien kesken arvoimme Secchi-levyn, jonka voitti Risto Hevonoja. Hevonoja kysyi ”Pitääkö nopeusrajoituksia laajentaa mielestänne?”. Mielestämme kyllä.

Tavoitteemme ovat vähentää ravinnekuormitusta, lisätä vesiensuojelun neuvontatyötä ja vaikuttaa päätöksentekoon. Yksi konkreettinen tapa vähentää rehevöitymistä on syödä villiä kaloja Saaristomereltä, minkä takia on tärkeää että kalojen lisääntymisalueet pidetään kunnossa. Tutkimuksen "Kalojen lisääntymisalueet Saaristomerellä" tulosten mukaan yksi suurimmista kalojen lisääntymisalueita uhkaavista riskitekijöistä on ranta- ja pohjaeroosio, joka muuttaa pohjahabitaattien tilaa laivaväylien läheisyydessä. Esimerkiksi Tukholman saaristossa laivaliikenteelle vuonna 1994 asetettujen nopeusrajoitusten positiivinen vaikutus alkaa jo näkyä: rantojen eroosiokehitys on paikoitellen pysähtynyt ja rantavyöhykkeen kasvillisuus on palaamassa. Sen takia olemme sitä mieltä että nopeusrajoituksia pitäisi laajentaa eroosioherkille laivaväyläosuuksille. "Kalojen lisääntymisalueet Saaristomerellä" tutkimuksen loppuraportti on saatavissa pdf-muotoisena osoitteesta: http://www.utu.fi/erill/saarmeri/publications/

Palaa otsikoihin