Keskitalven konkreettisia tekoja Saaristomeren tilan parantamiseen

Nyt kun jäät rupeavat laskeutumaan lahtiin, on hyvä aika tehdä konkreettisia tekoja.

Oman rannan tilaa voi parantaa itse tai talkootyönä

Suomen Talousseuran kaksikielisessä neuvonta- ja selvityshankkeessa Bystränder i skärgården – Kylärannat saaristossa keskityttiin Paraisten seudun kylärantojen hoitoon. Hankkeeseen osallistui 12 innostunutta kylää ja kaikkiaan 14 rantaa. Kylille koostettiin neuvontamateriaalia, työstettiin kylärantakarttoja sekä selvityksiä rantojen nykytilasta, tavoitteista ja kehitysmahdollisuuksista.

Hankevetäjä, maiseman- ja ympäristönhoidonneuvoja Riitta-Liisa Pettersson, kertoo että työtä voi tehdä itse. Yksi konkreettinen teko on ruovikon poisto. Kaislan poistolla voidaan sekä lisätä veden virtausta ja laatua että parantaa viereisen rantaniityn arvoja. Myös kalat ja merilinnut sekä niittykasvillisuus voivat paremmin. Työ soveltuu hyvin talkootyöksi. Nauvossa esim. kahden rannan asukaat olivat perustaneet yhdistyksen, joka helpottaa toteutusta, koska rekisteröidyn yhdistyksen on helpompi hakea avustuksia. Uutta on, että vesikasvillisuuden niitosta on nykyisin ilmoitettava ELY-keskukseen.

Osallistu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

Pettersson sanoo, että kaislan poistaminen on helpointa aloittaa nyt, kun on jäätä. Hän myös suosittelee, aloittamaan pienestä alueesta, jotta työstä ei tule liian iso. Nosta niitetty kaisla sellaiselle paikalle, mistä se ei voi huuhtoutua takaisin mereen, vaikka vesi olisi korkealla. Itse kaisla on hyvää maanparannusainetta. Sekoita keväällä viljelyksille murskattua, vuoden verran kompostoitunutta kaislaa. Näin maan mururakenne kohentuu, se pidättää vettä ja ravinteita paremmin. Se lisää maan ravinteita, ja madot – nuo maassa elävät työntekijät – viihtyvät. Murskattu kaisla on hyvää myös kateaineena. Parantamalla maata, osallistut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hyväkuntoinen multava maa, kuten kasvitkin, sitovat hiiltä. 

Kaislan toinen poisto kannattaa tehdä keskikesällä, heti kukinnan päättyessä, kun kaikki ravinteet ovat vielä kasveissa eivätkä juurissa. Jos toteutat niiton manuaalisesti ja merenpohja on hyvin pehmeää, kannattaa käyttää lumikenkiä. Niiden avulla saappaat eivät jää kiinni pohjaan. Myös kahluuhaalarit soveltuvat avuksi.

Voit myös tukea Saaristomeren Suojelurahaston hanketoimintaa

Saaristomeren Suojelurahaston kanavoi rahoitusta. Tue hankkeitamme lahjoittamalla varoja. Lahjoituksesi käytetään Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviin konkreettisiin toimenpiteisiin, vesiensuojeluhankkeisiin ja asennekasvatukseen. Myönnetty rahoitus on monessa tapauksessa ollut osarahoitusta, joka on mahdollistanut moninkertaisen rahoitusosuuden muilta rahoittajilta, kuten yllä mainitussa hankkeessa, jonka muut rahoittajat olivat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Paraisten kaupunki.

Lisätietoja:

ProAgria -Finska Hushållningssällskapet -Suomen Talousseuran (1797-), maiseman- ja ympäristönhoidonneuvoja Riitta-Liisa Pettersson, p. 040 593 86 91, riitta-liisa.pettersson@fhs.fi

Saaristomeren Suojelurahaston toiminnanjohtaja Tove Holm, p. 040 556 5426, tove.holm@centrumbalticum.org Saaristomeren Suojelurahasto on osa Centrum Balticum –säätiötä, www.saaristomerensuojelurahasto.fi

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram

Lehdistötiedote suomeksi ja ruotsiksi

Palaa otsikoihin