Hankekuulumisia: TYRNIRAKI-projekti tukemassa Saaristomeren ennallistamista
Kotimainen tyrni on Saaristomeren valumien estämiseen optimaalinen kasvi. Saaristomeren Suojelurahasto tukee TYRNIRAKI-hanketta, jonka tavoitteena on hidastaa ravinteiden valumista Varsinais-Suomen pelloilta jokiin ja näin vähentää Saaristomeren rehevöitymistä.
Kirjoittaja: Heikki Kallio, elintarvikekemian emeritusprofessori, Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, Turun yliopisto
Osa Saaristomeren tulevaisuuden turvaamista
Rehevöityminen on Saaristomeren suurin ongelma. "Tyrni-istutuksia ravinteiden sieppaukseen Saaristomeren valuma-alueella (TYRNIRAKI)" -hankkeen tavoitteena on fosfori- ja typpiravinteiden peltovalumien vähentäminen sekä ravinteiden ja biomassan talteenotto valuma-alueen jokivarsien tyrni-istutusten avulla.
Tyrni-istutukset ovat monin tavoin hyödynnettävissä oleva, lisäarvoa tuottava toimenpide tukemaan mm. maatalouden fosforikuormaa vähentävää kipsikäsittelyä. Tutkimuksen suora hyöty kohdistuu maanviljelijöihin, ympäristön muihin asukkaisiin, luonnon monimuotoisuuteen sekä Saaristomeren rannikkoalueen vesien hyödyntäjiin. Tyrnipensaiden kaupallinen käyttö (elintarvikkeet ja muut mahdolliset tuotteet) alkaa vasta joidenkin vuosien kuluttua istutuksista.
Tyrni toimii projektissa myös puuvartisena mallikasvina peltojen suojavyöhykkeillä ja niiden kaltaisilla alueilla. Toiminnan laajentaminen edellyttänee säädösmuutoksia.
Mistä projektin idea syntyi?
Suomessa on tutkittu tyrniä ja tyrninviljelyä aktiivisesti 1960-luvun lopulta asti. Omat jokivarsiviljelmämme Lapissa, mutta erityisesti Turun yliopiston tutkijoiden aktiivinen osallistuminen Kiinassa sijaitsevan tyrnitutkimuskeskuksen (ISA) kansainväliseen toimintaan kannusti projektin aloittamiseen.
Keltaisen Joen alueella Kiinassa on onnistuttu vähentämään merkittävästi sedimenttien valumista jokeen tyrni-istutusten avulla. Samalla on voitu laajentaa tyrnin korjuuta ja teollista tuotantoa sekä toteutettu laajaa metsitystä maan pohjoisosissa.
TYRNIRAKIn ensimmäinen vaihe on toteutettu
Toukokuussa 2020 istutettiin 3 300 kotimaista alkuperää olevaa tyrnintainta viidelle Varsinais-Suomen joen- ja merenrantaviljelmälle Vahdolla, Paattisilla, Piikkiössä ja Perniössä. Alueiksi valittiin erilaisia rantapeltoja, jokipenkkoja, uudisraivausalueita ja järviruokorantoja. Pensaat ovat viljelijöiden omistuksessa ja he ovat sitoutuneet hoitamaan viljelmiä vähintään kymmenen vuoden ajan. Viljelijät hyödyntävät tulevan tyrnisadon itselleen sopivalla tavalla. Yliopistolla on oikeus ottaa tutkimusnäytteitä niin tyrnipensaista, aluskasvillisuudesta, maasta kuin vesistä.
Ensimmäisenä kasvukesänä viljelijät ovat huolehtineet taimien tarpeellisesta kastelusta, aluskasvillisuuden niitosta ja muutamien kuolleiden pensaiden korvausistutuksista. Elintarvikekemian yksikkö on kerännyt systemaattisesti kuukausittain maanäytteitä maaperän ravinnetutkimuksiin ja tuleviin maaperän mikrobiologisiin tutkimuksiin. Tyrniviljelmiä ei lannoiteta eikä niihin käytetä suojeluaineita. Yläpuolisten viljelmien tiedot kirjataan rekisteriin.
Perustetut muutamien hehtaarien alat toimivat koeviljelminä, joilta kerätään kokemuksia ja tietoja sekä arvioidaan menetelmän mahdollisen laajamittaisen käytön hyötyjä ravinnevalumien estämisessä.
Tämä on vasta alkua
Tulevina vuosina toteutetaan monitieteistä tutkimus- ja selvitystyötä, minkä laajuus riippuu saatavasta lisärahoituksesta. Työllä kannustetaan viljelijöitä ja tuetaan heidän tavoitteitaan entistä monipuolisemman ja hallitumman maatalouden harjoittamiseen.
Muutokset maaperässä ja sen biologisissa ilmiöissä on viljelyyn liittyvä keskeinen tutkimuskohde: maan rakenne, koostumus, multavuus, vesitase ja ennen kaikkea mikrobiston sukkessio vuosien kuluessa. Maaperän mikrobiomi edustaa äärimmäisen monimuotoista ekosysteemiä, joka koostuu bakteereista, arkeista, viruksista, sienistä ja alkueläimistä. NMR-metabolomiikan ja mikrobiyhteisön nukleiinihappomääritysten avulla saadaan tarkka kuva siitä, miten tyrnipensaat menestyvät ja miten ne muokkaavat kasvualustaansa.
Tyrnisadon korjuu, ravinteiden poistuma (erityisesti P ja N), sadon laatu ja määrä (marjat, lehdet) ja lehtien terveysvaikutusten tutkimukset muodostavat toisen tärkeän kokonaisuuden
Perustietoja TYRNIRAKI-hankkeesta
Myönnetty rahoitus: 11 000 €
Hankkeen koordinointi: Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikkö, Biokemian laitos, Turun yliopisto
Toteutusaika: 1.1.2020 -31.12.2022
Yhteyshenkilö: Heikki Kallio, elintarvikekemian emeritusprofessori, heikki.kallio(at)utu.fi