Aspö Jaakko Ruola

Uutisia

5.1.2018 13.03

14 Saaristomeren rantaa osallistui Kylärannat saaristossa hankkeeseen

Syksyn 2016 ja talven 2017 aikana Suomen Talousseurassa vedettiin Saaristomeren Suojelurahaston rahoittama kaksikielinen neuvonta- ja selvityshanke Bystränder i skärgården – Kylärannat saaristossa. Teemana oli Paraisten seudun kylärantojen hoito. Hankkeeseen osallistui 12 innostunutta kylää ja kaikkiaan 14 rantaa.

Kylille koostettiin neuvontamateriaalia, työstettiin kylärantakarttoja sekä taulukkomaisia selvityksiä rantojen nykytilasta ja tavoitteista ja kehitysmahdollisuuksista.

Miten hanke edistyi?

Ensin selvitettiin, kuka on asiasta innostunut kyläläinen. Kun kyläläiset oli tavoitettu – olivat he myös innokkaita ottamaan vastaa neuvoja rantojensa kehittämisestä. Kyläläiset tavattiin rannoilla, jossa juteltiin ja tehtiin selvitys rantojen tilasta sekä kyläläisten toiveista ja ajatuksista rantojensa suhteen.

Houtskarin Björkössä oli vastassa innokkaita miehiä, joilla oli aito into kehittää kylärantaansa Kuvassa Roy Stenvall, Niklas Fagerlund, Peter Karlgren. Kuva: Riitta-Liisa Pettersson.

Kylärannoilla tuli hankkeen aikana vastaan moninaisia kysymyksiä:

Mitkä ovat rannan ongelmat ja mahdollisuudet? Millaisia arvoja rannalla on? Millaiseksi ranta haluttaisiin kehittää? Millaisen rannan haluamme? Tarvitaanko lisävarusteita? Onko aihetta / mahdollisuutta perustaa rannan lähettyville esim. suojavyöhykkeitä tai kosteikkoja? Mihin toimenpiteisiin tarvitaan toimenpidelupia? Mistä voi saada rahoituksen? Miten palauttaa umpeutuneet vesinäkymät? Miten saadaan ruovikko pois? Tarvitaanko ruoppausta? murskausta, niittoa… Mihin massat läjitetään? Miten rantaniittyjä tulisi hoitaa?

Rantatapaamisten pohjalta koostettiin selvitykset osallistuneiden rantojen (14) nykytilasta ja tavoitteista ja kehitysmahdollisuuksista.

 Toimintamalleja (10-12kpl) on löydettävissä alla olevan luettelon mukaan:

1. Rantojen kunnostaminen; vesialueet, kylät, luvat, …

2. Rahoitus kunnostustoimiin

3. Rantojen perinnebiotoopit

4. Rantojen rakenteet

5. Rantametsän hoito

6. Ruoppaus

7. Ruoppaus- ja kasvimassan hyötykäyttö

8. Kosteikot (ja suojavyöhykkeet)

9. Uimarannan ja uimapaikan kunnostaminen

10. Vesikasvien poisto

11. ym.

Toimintamallien pohjana oli mm. Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeessa tuotetut mallit.

Kyläläiset saivat käytännöllisiä ja hyödynnettäviä neuvoja rantojen hoitoon ja kehittämiseen, johon he -  joulukuisen 2017 palautekyselyn perusteella - olivat erittäin tyytyväisiä.

Kuva kanta Paraisten Lielahden kylärantatapaamisesta. Kuva: Riitta-Liisa Pettersson.

Esimerkiksi Lielahden kylärannalla (kuvassa) asukkaat innostuivat kovasti kehittämään rantaansa. Ensimmäinen vaihe oli yhdistyksen rekisteröityminen (r.y.), jotta rannalla päästään toteuttamaan ehdotettuja muutoksia. Seuraava vaihe kyläläisillä oli tiedottamista osakkaille ranta-alueen raivauksista, uuden laiturin tarpeesta, jne.

Maanomistajien kosteikkoajatukset kylärantojen lähellä vaativat aikansa - kuten rannoilla ja kylillä tuli todettua. Nyt heille on tämän hankkeen myötä esitetty mm. mahdollisia paikkoja, jonne voisi perustaa vesiensuojelullisia kosteikkoja. Ehkä ajan kuluessa – ja asiaa mietittyään – voi jokunen vielä ilmaantuakin. Käytännössä rahoituskuviot ovat aikaa vieviä ja joidenkin mielestä hankaliakin. Mutta esimerkiksi maanviljelijöille, jolla on ns. tilatunnus (maatalouden tuet), voidaan sitä kautta – maanviljelijän suostumuksella ja hänen nimissään - antaa neuvoa ympäristönhoidosta ja toteutusten tukimahdollisuuksista esimerkiksi ns. Neuvo-/Råd 2020 maataloudentukijärjestelmän kautta.

Hankkeen aikana Nauvon Lillvikenin kyläläiset saivat mm. tietoa oikeasta ruovikon niittoajankohdasta ja siihen, mistä osasta ja missä järjestyksessä niittoa voisi toteuttaa, että se vesiensuojelullisesti olisi järkevintä. He saivat myös tietoa niittojätteen jälkikäsittelystä, sen hyödyntämisestä, että nykyisin tarvittavista niittolupien hankinnoista. Hankkeen innostamana kesällä 2017 rannassa jatkettiin, jo aikaisemmin aloitettua, ruovikon niittoa asianmukaisin luvin. Kyläläiset ovat saaneet ruovikon kasvua jo jonkin verran hillittyä, mutta paljon on kyläläisillä vielä tehtävää.

Nauvon Simonbyn Lillvikenin rannassa toimii aktiivinen Lillvikin suojeluyhdistys. Kuvassa puheenjohtaja Riitta Hietarinta näyttämässä, kuinka paljon lahteen levittäytyvää järviruokokasvustoa on niitetty. Kuva: Riitta-Liisa Pettersson.


Lisätietoja hankkeesta:

Hankevetäjä Riitta-Liisa Pettersson

Maiseman- ja ympäristönhoidonneuvoja, ProAgria -Finska Hushållningssällskapet - Suomen Talousseura (1797-)

puh: 040 593 86 91, 02-481 2411

riitta-liisa.pettersson@fhs.fi


Palaa otsikoihin